Helmikuu häämöttää

Eikä sitten mitään järkevää tekstiä ole tulossa tänään... Aivojen kolmasosa on jo viikon verran aprikoinut työasioita, eikä opiskelemisesta meinaa tulla mitään. Ja opintopiirikin peruuntui tänään eli oikeastaan viimeistä laiskaa etäpäivää tässä vietetään. Huomenna menen töihin ja siitä sitä saa sitten palkkaakin taas joku päivä.

Tilanne on sellainen, että lihakset on hahmollaan eli luulen ne löytäväni ihmisestä ja osan jopa luurangosta... kaikkia origoja ja insertioita en muista, mutta nekin osaan laittaa sinnepäin. Hermoja on muistettava vain viisi (joista osa kyllä jakaantuu) ja niidenkin nimet on jo muistissa ja ööö... käytännössä on vielä käytävä läpi. Nivelet ei sitten loppujen lopuks olekaan kovin hankalasti hahmotettava asia, kun ne päätti kerätä ja käydä huolella läpi. Myös hierontaotteet ja lihaksen toimintaa olen lueskellut (tuo toiminta on kyllä ihan käsittämätöntä, jos menee asetyylikoliini-tasolle) eli sellainen kokonaiskuva on nyt mielessä. Jos vielä kävis läpi tutkinnon perusteet?!

Eka näyttö on siis maaliskuun ekalla viikolla eli onhan tässä vielä aikaa... mutta luulenpa, että helmikuu sujahtaa hujauksessa ja pian sitä pakerretaan erään toisen näytön ja siihen liittyvien tehtävien parissa. Saattaapa huuhtoutua mielestä kaikki mitä osaa...

Eli asioimistulkin ammattitutkinto on otettava hanskaan nopeasti: uudet tutkinnon perusteet, uudet näyttötehtävät ja näyttöprosessi. Noo, perusteethan on olemassa, kaikki muu onkion sitten synnytettävä... En tiedä, toisaalta ei millään viittis aloittaa, mutta toisaalta pää on tehnyt työtä jo jonkin aikaa.

Toivottavasti jaksan kirjoittaa ja ylläpitää näitä blogeja/wikejä, pitäisi avata uusiakin tällaisia, kun ehtis. Eli nyt mieleen ja kirkkaaksi: KIIRE ON TEHTY OLOTILA, TÄSSÄ EHTII SEN MINKÄ EHTII, KAIKKEA EI TARVITSE!

Olen merkinnyt talvilomaa 3 päivää, toivottavasti ehdin laiskotella tytön kanssa...

Tässä vaiheessa kesäkuun käytännön näyttö tuntuu helpolta hommalta, ehkä sitäkin ehtii vielä asiaankuuluvasti jännittää ennen kesää. Tsemppiä minulle!