torstai 14. kesäkuuta 2007

Näyttö_2

Se on torstai ja toivoa täynnä!

Hieronta hoitotapahtumana -näyttö on puolivälissä ja työnilo on löytynyt (tai ei se kadoksissa ollut, mutta meni piiloon, kun piti jännittää). Se löytyi keskiviikkona ja samalla palautui mieleen se, miksi tähän olen lähtenyt: upea fiilis, kun elämä on täynnä energiaa! Kai se tulee siitä, kun tuntee osaavansa ja saa kivaa palautetta asiakkailta, tai sitten siitä, että voi olla hyödyksi. Tai sitten sitä voisi sanoa kohtaamiseksi.

Jokatapauksessa olin eilen täynnä energiaa ja jaksoin vaikka mitä, ja aloin jo pelätä, milloin se nuupahdus tulee. Mutta ei ainakaan tullut tänään; fyysisesti olin vähän väsynyt (kaiken tanssimisen jälkeen), mutta hieroin ja tein hyvää työtä koko päivä. Näin olkoon huomennakin...

On aika ihanaa saada suoraa palautetta ja päästä pohtimaan asioita. Asiakkaat ovat olle kaikki mukavia ja ainakin päällisin puolin tyytyväisiä ja omalta kohdaltani olen tyytyväinen siitä, että pystyin tekemään juuri sellaista hoitoa kuin haluan ja osaan. Ja sitten sain aikaiseksi opetella sen FysioTools -ohjelman ja tehtiin yhdelle asiakkaalle ohjelma Jaanan ja Mikon suosiollisella avustuksella.

Elämä on oppimista!

maanantai 11. kesäkuuta 2007

Näyttö_1

Ensimmäinen päivä on siis takana ja siinähän se meni! Ihan tyytyväinen en ole, mutta kohtuullisen kuitenkin.

Hankaluus: kun arvioija oli paikalla, tuntui, että hieronta meni enemmän miettimiseen kuin itse hoitamiseen. Selkeästi harjoituksen puutetta: olisi ehkä pitänyt pyytää vastaavaa tilannetta aiemmin... toisaalta hierominen on aika intensiivinen ja intiimi tilanne ja minä toimin suhteellisen intuitiivisesti. Tule-sairaudet opin kyllä sitten vasta, kun ne asiakkaiden myötä tutuiksi tulevat... lukemalla ei jää kyllä enää yhtään mitään mieleen.

Ihanuus: asiakkaat oikeasti luottavat hierojan ammattitaitoon. Minua vielä ihmetyttää ja kummastuttaa olla pian hoitoalan ammattilainen! Vau.

Hampaankolossa: aika ja sen jakaminen... tunti on niin lyhyt, enkä pystynyt pitämään aisoissa aikataulua, kun samalla piti vielä kuitenkin jännittää ja skarpata.

Hienoa: alku aina hankalaa... ja huomiseksi on luvattu sadetta, josko sitten olis myös ilmaa eli happea!? Viimeiset kaksi hierontaa meni jo paremmin...